Omavalvonta

Omavalvonta on elintarvikealan toimijan (elintarvike yrittäjän) oma järjestelmä, jolla toimija pyrkii varmistamaan, että elintarvike, alkutuotantopaikka ja elintarvikehuoneisto sekä siellä harjoitettava toiminta täyttävät niille elintarvikemääräyksissä asetetut vaatimukset (Elintarvikelaki 23/2006.)

Vuonna 1995 kaikille elintarvikeyrityksille tuli pakolliseksi omavalvonnan suunnittelu ja toteuttaminen. Tästä asti elintarvikeyrityksiltä on vaadittu kirjallinen omavalvontasuunnitelma, jota yritys noudattaa ja valvoo, sekä tarvittaessa päivittää. Yrityksellä tulisi olla vastuuhenkilö, joka vastaa omavalvonnasta. Huolehtii sen jokapäiväisestä noudattamisesta, oikeiden tietojen kirjaamisesta sekä sen päivittämisestä. Omavalvontasuunnitelmaa päivittäessä pitää muistaa myös henkilökunnan osaamisen päivitys. Erityisen tärkeää omavalvonnassa on henkilökunnan kouluttaminen. Henkilökunnan täytyy olla tietoisia omavalvonnan toteutumisen tärkeydestä ja sen merkityksestä. Heidän on omalla toiminnallaan osattava ennaltaehkäistä mahdolliset riskit ja ongelmat, sekä osattava torjua ne. 

Elintarvikeyrityksessä toimiva tai elintarvikkeiden kuljetukseen ja pakkaukseen osallistuvan henkilön tulee suorittaa hygieniaosaaminen. Hygieniaosaaminen osoitetaan henkilökohtaisella hygieniapassilla. Hygieniapassin suorittanut sekä omavalvonnan koulutuksen työpaikalla suorittanut, on pätevä kirjaamaan tietoja omavalvontasuunnitelmaan. Suoritettu hygieniaosaamispassi on voimassa toistaiseksi.

Omavalvonnan toimimiseksi tulee jokaisen elintarvikeyrityksen laatia omanlainen omavalvontasuunnitelma. Omavalvontasuunnitelmasta pitää käydä ilmi elintarvikelain määräämät asetukset.  Elintarvikeyrityksen täytyy omalla omavalvontasuunnitelmallaan todistaa esimerkiksi tuotteisiin käytettävien elintarvikkeiden laatu, sekä niiden oikeat kuljetus- sekä säilytyslämpötilat. Erilaiset kypsennyslämpötilojen seuraamiset ja näytteiden otot, siisteyteen ja hygieniaan liittyvät seurannat, laitteiden oikeat käyttö lämpötila asteikot sekä muut laatuun ja hygieniaan vaikuttavat asiat. 

Omavalvontasuunnitelman laajuus riippuu kuitenkin toiminnan tarkoituksesta, tuotteiden monipuolisuudesta ja määrästä, sekä niihin liittyvistä riskeistä. Esimerkiksi pienen ravintolan omavalvontasuunnitelma saattaa olla suppeampi kuin isomman ravintolan omavalvontasuunnitelma. Tai se että kaupan ja ravintolan omavalvontasuunnitelmissa on eroja.

Omavalvonnan noudattamista seurataan työpaikalla joka päivä, sekä pidetään huolta että omavalvontasuunnitelmaan kirjatut tiedot ovat oikeita ja kaikki merkityt asiat tarkistettu. Myös valvontaviranomaiset valvovat omavalvonnan toteutumista yrityksen omavalvontasuunnitelman mukaan. Valvontaviranomaiset puuttuvat jos omavalvonnassa on jotain ongelmaa esimerkiksi tiedot puutteellisia tai vääriä. He myös antavat neuvoja ja korjaavat jos omavalvonta on liian suppea yrityksen toimintaan nähden.

Toimivalla omavalvonnalla voidaan esittää kuluttajalle, että kyseisen yrityksen toiminta on rehellistä ja turvallista. Omavalvontasuunnitelma on yrityksen luotettava todiste siitä, että yritys toimii elintarvikelain määräämien ohjeiden mukaan ja se on myös laadun takaamista kuluttajalle. Omavalvonnan oikea noudattaminen saattaa vähentää kuluttajan reklamointeja, tai esimerkiksi välttää elintarvikkeista, niiden valmistuksesta tai säilytyksestä aiheutuvia ruokamyrkytysepäilyjä. Omavalvonnasta huolehtiminen pienentää myös yrityksen kuluja, esimerkiksi raaka-aineiden oikea säilytys- tai valmistuslämpötila vähentää raaka-aine hävikkiä.

Lähteet:

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/omavalvonta/

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/omavalvonta/omavalvontasuunnitelma/

 

http://www.evira.fi/portal/fi/elintarvikkeet/hygieniaosaaminen/tietopaketti/elintarvikelainsaadanto+ja+-valvonta/